keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Kutoa, neuloa vaiko tikuttaa ?





Minä kudon, äiti neuloi.
Vaikka kudon, siitä tulee neule.


Jos tulos on sama, onko väliä miksi sitä sanotaan ?
On.


Tänään jäin oikein miettimään tuota pyhää työtä
ja sen nimikettä.

Bussipysäkillä nuori nainen, ihan tyttö vielä,
valitteli käsiensä palelemista.
Ehdotin kaksia tumppuja -
(lapasia, vanttuita ,rasoja, kinttaita)
"Kudo vaikka !"
"En osaa" : neito sanoi hymyillen.
"No, anna äiti opettaa! "
"Ei sekään osaa."
"Aha"

Kehkeytyi lyhyt keskustelu, kunnes bussi tuli
ja pääsimme lämpimään.

Jäin miettimään käsitöiden opetusta.
Voiko joku päästä koulustaan oppimatta puikkojen käyttöä?
Kyllä kai


Tuttavapiirissänikin on muutama jotka eivät varmaan koskaan ole tehneet mitään käsitöitä.
Ei ehkä ole tarvinnut,
ei ole tullut opetelleeksi.
eikä edes kiinnosta.

Niinkin voi olla
ja saa.
Sukkia ja lapasia saa valmiinakin.

Minulla voisi hyvinkin olla samoin,
sillä koulukäsitöistä ennuste oli huono.
Epäonnistumista,
ei rohkaisua,
ei kannustusta.
Käsityöt 6


Hikistä villalankaa kireällä puikkojen ympärillä
ja virheitä, jotka piti purkaa,
 eihän siinä työ edisty,
eikä kehuja tipu.

Myönnän, etten ollut taitava myöhemminkään
mutta sitkeyttä on piisannut
ja joskus jopa hetkittäisiä onnistumisia!

Ja ajattelenkin niin, että joskus vaan on näytön paikka !
Se voi olla koska tahansa ja kenellä missäkin, 
kun tulee "se hetki".
Sen ei tarvitse olla kutomista -
 mitä vaan -
minä teen sen !

Enkä osaa edes kuvitella,mitä elämä olisi ilman "kässyjä".
Kässyt ovat olleet hyvä ajankulu ja samalla hyöty.
Säästöäkin on saattanut kertyä,
 ei ole tarvinnut kaikkea valmiina ostaa
ja usein on saanut mieleisensä verhot, tyynyt jopa vaatteitakin.

No niin,
kutomisesta tämä repesikin laajemmalle
ja niinhän "kässymanialle", käy helposti.
Siinä onkin se juju, jota ne "muut" eivät vielä ymmärrä,
kunnes uskaltavat aloittaa.

Ja lopussa kiitos seisoo!

Jospa tuo bussipysäkillä tapaamani tyttö, neito,
jostankin vielä saisi kipinän,
innostuisi , , ,




Ei kommentteja: