maanantai 27. kesäkuuta 2016

Keskikesä ?

Kesä,
missä on sen keskusta ?


Keskikesän juhla,
juhannusko on keskellä ?

Siis kesästä on mennyt jo puolet.
Mistä se alkoi,
se kesä?

Tätä ei kannata miettiä,
tuli vain mieleeni,
kun juhannusta "vietettiin".

Juhannustahan täytyy viettää, 
muuten ei selviä terveiden kirjoissa.
Tapoja on monia.

Kummastelen vaan nykyisin 
sitä paineiden määrää,
joka juhannukseenkin liittyy.

Muistelen menneitä aikoja,
jolloin lapset olivat vielä pieniä.
 Jonkinlainen perinteiden siirto;
kokko, eväät, retki, valvominen, teltta,
uimapatja, onki ja auton pakkaaminen
ääriään myöten täyteen.

Silloin se olikin hauskaa !
Yksi perhe - omat tavat.
Ei muita vaatimuksia.

Juhannuksen viettoon on tarjolla jos minkäkinlaisia ohjelmia valmiiksi mitoitettuna
ja kellolleen.
Joku haluaa kuunnella toisten esityksiä,
tai katsella, voi valita
kaukaa tai läheltä.
Useimmat rakastavat suorastaan ahtautta
ja väenpaljoutta.
Jonkun miltei pakottava tarve mennä
kotikonnuilleen
- ehkäpä se lapsuus on siellä.
Jonkun on välttämättä saatava tanssia,
jonkun juhlaan kuuluu urheilu,
joku hakeutuu hengelliseen seuraan.
ja
juhannuksena pitää olla kaveri tai kumppani!

 Kuitenkin juhannus on viikonloppu,
jolloin riidellään ja mökötetään.
Syömisestä tulee suuri juttu ja
siihen kuuluu ruokajuomia runsaasti.
Selvinpäin vietetty juhannus on aika harvinainen (?)



Sitten on taas arki,
mutta juhlat ovat tärkeitä,
ne katkaisevat arjen.
Juhla tuo elämään piristystä ja sisältöä.
Kaikki paineet kaikkoavat
 kun ympärillä on rakkaat ja tärkeät ihmiset
joiden kanssa voi rentoutuen palata arkeen.

Juhannus on kuin loma !

lomasta- tai muista juhlista voin kirjoittaa myöhemmin,
sitten kun se on ajankohtaista.
tai tämän voi lukea uudestaan, jättäen jotakin epäolennaista pois.

Minä en viettänyt juhannusta
minä olin vaan,







sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

"Tepposet"

Viime talvi teki monille kasveille huonon kevätlähdön,
tepposet  jaksamiseen ja elämään.

Villiviinit paleltuivat, 
mutta onneksi juuristoon jäi eloa.


Kaikista komeimmat jalokärhöni eivät jaksa nousta
ja ruusuistani vain kahdessa on pientä elonmerkkiä. 



Tienvieren kaunis Bellisreunus on kadonnut
ja
valkoisten syysleimujen aita kituu surkeasti.
Ei voi paljoakkan.



"Ilmaston lämpeneminen"
? ? ?
Jäätyy ja sulaa - sulaa ja jääty,
Meidän "lämmittävä" lumemme oli poissa suojaamasta kasveja.
Tänä vuonna havupeitekkään ei olisi ollut avuksi.

Puutarhalla suorastaan häpäisin itseni sanoessani:
"Puutarhoissa tulee nyt paljon myyntiä . . ."

Häpeän, häpeän, häpeän!

Heillähän on sama tilanne - talvi oli akara kaikille kasveille ! 

Siemenpankki  -  sehän on jo !

Mutta  muut tarpeelliset:
 pörriäiset, madot ja muut mönkijät,
entäpä siilit,  joita oli vielä muutama vuosi sitten?




Miten meidän käy ?

Ja heidän  -  ja kaikkien,
nytkö vasta  on syytä havahtua tällä pallolla ?

Minä ainakin olen ollut ihan kamala tuhluri,
HYI !