KAIPUU
Kun mummolla iskee kaukokaipuu tai matkakuume,
silloin olisi syytä olla varuillaan,
Kun mummolla iskee kaukokaipuu tai matkakuume,
silloin olisi syytä olla varuillaan,
sillä mikään noista ei tottele käskemällä,
mummo varsinkaan.
mummo varsinkaan.
Kuume ei toppaa, ei laimene tai väljähdy.
Haaveet on jo niin valmiita, että menoks ja äkkiä.
Laukkuun löytyy kimpsut ja kampsut alta aika yksikön.
No, mummon kaikki vanhat kelpoosuuden täyttävät kotivaatteet käyvät, koska kotoiluahan se lomakin on.
Kunhan on lämmintä, ei sada, eikä vedä .
Nolo puoli on usein se, että samat lempivaatteet näkyvät valokuvissa liian usein. Mutta ovatpahan saaneet nekin katsella mualimoo.
Tämä mummo matkustaa halvalla ja verkkaisesti.
Kulkuneuvojen kyytiä ei voi säädellä, mutta muuten on reissaaminen hidastunut entisestään.
Enää ei jaksa kulkea aamusta iltaan reppu selässä, eikä ilman reppuakaan.
Se on yksi keikka päivässä, varsinkin jos on käveltävä.
Kokopäivän bussiretkikin vie voimat niin, että seuraavana päivänä voikin olla vain allaspäivä, jollaisia ei aikaisemmin ollut koskaan. Näin se vain on mitattu kokeilemalla ja luulot jaksamisesta kutistettu.
Tähän on tyytyminen, eikä se maailmanlopulta tunnu. Mennään näillä ja "katsotaan, mihin se riittää", kuten urheilumme huiputkin sanovat.
Yksin ja omaan tahtiin matkaamisessa on sekä hyvät, että huonot puolensa. Pidän tärkein hyviä puolia, vaikka niitä on kai vähemmän. En laske.
Siis muutama hyvä puoli tällä hetkellä;
Oma tahti onkin jo mainittu. Kukaan ei hoputa, jos olen liian kauan kiinnostunut jostakin, tai syön kauan, tai liikaa, tai liian usein.
Saan vaihtaa vaatteeni juuri lähdön hetkellä, kun ne ovatkin "väärät" tai olen niissä lihava.
Jos en jaksa mennä sinne, mihin olin suunnitellut, ei tarvitse selitellä ja olla pilaaja.
Voin käyttää rahani kuten haluan ja vinguttaa vaikka korttia kenenkään syyllistävän katseen alla.
Voin mennä nukkumaan niin aikaisin kun torkuttaa ja
voin nousta aamuyöstä kupsehtimaan ja vessaan, ilman, että joku häiriinyyy.
Ei tarvitse herätä kenenkään kuorsaukseen.
Unohtuikohan joku ?
No, yksi huono puoli.
Ei ole kotiin tullessa ketään, joka jakaisi muistot,
ne hyvät ja huonot.
Nolo puoli on usein se, että samat lempivaatteet näkyvät valokuvissa liian usein. Mutta ovatpahan saaneet nekin katsella mualimoo.
Tämä mummo matkustaa halvalla ja verkkaisesti.
Kulkuneuvojen kyytiä ei voi säädellä, mutta muuten on reissaaminen hidastunut entisestään.
Enää ei jaksa kulkea aamusta iltaan reppu selässä, eikä ilman reppuakaan.
Se on yksi keikka päivässä, varsinkin jos on käveltävä.
Kokopäivän bussiretkikin vie voimat niin, että seuraavana päivänä voikin olla vain allaspäivä, jollaisia ei aikaisemmin ollut koskaan. Näin se vain on mitattu kokeilemalla ja luulot jaksamisesta kutistettu.
Tähän on tyytyminen, eikä se maailmanlopulta tunnu. Mennään näillä ja "katsotaan, mihin se riittää", kuten urheilumme huiputkin sanovat.
Yksin ja omaan tahtiin matkaamisessa on sekä hyvät, että huonot puolensa. Pidän tärkein hyviä puolia, vaikka niitä on kai vähemmän. En laske.
Siis muutama hyvä puoli tällä hetkellä;
Oma tahti onkin jo mainittu. Kukaan ei hoputa, jos olen liian kauan kiinnostunut jostakin, tai syön kauan, tai liikaa, tai liian usein.
Saan vaihtaa vaatteeni juuri lähdön hetkellä, kun ne ovatkin "väärät" tai olen niissä lihava.
Jos en jaksa mennä sinne, mihin olin suunnitellut, ei tarvitse selitellä ja olla pilaaja.
Voin käyttää rahani kuten haluan ja vinguttaa vaikka korttia kenenkään syyllistävän katseen alla.
Voin mennä nukkumaan niin aikaisin kun torkuttaa ja
voin nousta aamuyöstä kupsehtimaan ja vessaan, ilman, että joku häiriinyyy.
Ei tarvitse herätä kenenkään kuorsaukseen.
Unohtuikohan joku ?
No, yksi huono puoli.
Ei ole kotiin tullessa ketään, joka jakaisi muistot,
ne hyvät ja huonot.
