perjantai 30. joulukuuta 2016

ELÄMÄÄ




Toiveita
Odotuksia 
Haaveita

Jokaisella on kaikki nämä elämässään.
Mitä on enemmän ja mitkä suurimmat,
se varmaankin vaihtelee elämän eri vaiheissa.
On ehkäpä suuria luulojakin, jotka sotkevat arkea.

Jokainen on varmaan kokenut haaveittensa romahtamisen.
Suuret odotukset toivatkin pettymyksen ja tyhjiön.
Toivotontako ?

Kaiken jälkeen on sittenkin vielä elämää elettäväksi.
On vain osattava valita tie,  jota jaksaa eteenpäin,
 -  ja uusi toivo.

Pettymyksen kestämistä ei opeteta.
Lapsillensa haluaisi sileän tien ja kaiken onnistumisen.
 Ilman turhautumista ja pettymysten sietoa ei opi sitä, mikä väistämättä tulee joskus -
ei saa sitä, mitä haluaa ja toivoo.

Kaikkeahan ei voi saada, 
se pätee myös ihmissuhteisiin.
Jos, ja kun rakastat yhtä, et voi  saada -
"Kaikki tämä ja taivas myös..."




Nykyää tyrkytetään oikein itsekkyyttä ja omistamista.
Kaupat ovat pullollaan tavaraa ja houkutusta,
jopa edullisin maksuehdoin.

Terveyttäni ja elinvuosiani en voi muuttaa shoppailemalla.
Joiltakin osin terveyteen voi vaikuttaa,
esim  elintavoilla.
Mutta jokainen tietää, että remppaa tulee.
Kroppa vanhenee ja kuluu,
vaikka kuinka nahkaakin kiristettäisiin.
Jotkut eivät vain uskalla vanhentua ikäisekseen

Eräs iäkäs "julkkisnuori"  sanoi mielestäni ytimen;
"Niin kauan, kun on valo vintillä,
 on hyvin "  

Olen tätä henkilöä nuorempi
(75- vuotis juhlani lähestyvät)
ja toivon valon vielä loistavan pollassani!
Itsehän sitä en huomaa, kun se himmenee,
mutta kropan kömpelöitymisen kyllä tunnen ja näen.



Olen elänyt kyllä haaveissanikin,
mutta ole pyrkinyt tekemään joistakin haaveista totta.
Olen tehnytkin.
Toteumattomat haaveet kutistuvat pois, onneksi.
Yksi toteutunut haave alkaa olla hyvin toteutettu ja eletty,
siksi katson tulevaisuuteen ja muutokseen.
Siellä se on.

Nyt uuteen vuoteen haaveilemaan ja toivomaan,
silti jalat maassa!
Jos vintillä on valoa nähdä eteenpäin, niin :
"Mikäs tässä, hyvä täällä päällimmäisenä keikkuu!"


" KAKKI HYVI "






lauantai 24. joulukuuta 2016

Ihana joulu



Ihana Joulu

Sen piti olla vielä jossakin,
olin ihan varma !

Se kirja, nimittäin.

Pitää aivan miettiä,
milloin tarvitsin sitä viimeksi -
luultavasti kymmenen vuotta sitten.

Se oli luettava joka joulu
ilmestymisestä alkaen
ja ne laulut tulivat tutuiksi
mukana olleesta levystä.

Työtähän se vain oli !
Siis mukavaa työtä.

Olis tässä ollut muutakin puuhaa,
mutta tällainen minä olen,
joulunakin.




Toinen asia, joka kuuluu jouluun,
on Fanny ja Alexsander.
Katson sen ehkä huomenna.

Samalla voin syödä ihanaa rosollia
ja nauttia !
Se on ihana Joulu !

Ihanaan jouluu kuuluvat myös silakkarullat.
No,
joitakin juustoja.
Ei kuusta.


Parhaillaan ikkunapelteihin ropisee kunnon vesisade -
eipähän ole liukasta.

Eilen kävin viemässä kynttilät haudoille
ja saunoin kotiin tultuani.
Autuas olo alkoi siitä
ja
 joulurauha.

" Enkeli osaa lentää
ja lintu ja kuka vaan,
kunhan on siivet sydämessä
ja tuuleen uskaltaa"


Nyt on pakattava kassi,
vähäiset joululahjat
ja lähdettävä joulun vesisateeseen.
Iloisin mielin siis !



sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Lähestyy


Joulu lähestyy



Mitä  "kaikkea" se tuokaan tullessaan, -
  arvaamatonta, vai vanhaa totuttuako ?

Tuoko joulu jotakin
vai  onko kaikki jo olemassa? 

Jouluni ovat pieniä.
Koskaan ei ole ollut, kuin elokuvissa.
Kuitenkin Fanny ja Aleksander elokuva kuuluu jouluuni.
Siinä on jotakin sellaista, joka liittyy koko elämään
myös joulun kautta.
Totta vai tarua ?
Olkoon kumpaakin!
 Siinä ovat pahuus, hyvyys, toivo ja uusi.
Niitä eletään arjenkin tultua taas.

"On äiti laittanut kystä kyllä  (?)
hän lahjat antaa ja lahjat saa (?)
Eipä ole mitenkään pakollista.
Kolmen viikon sairastelu vei innon ja voimat.

Kystä tuli lopulta tehtyä pari päivää sitten,
 kun jääkaapissa odotellut piparitaikina muistutteli.
Pakkohan se oli leipoa, kun olin hyvistä aineista tehnyt.
Kuntoni on vielä vaan niin nuutunut,
ettei mitään perinteisiä kuvioita syntynyt,
joten päädyin "kissankieliin"
ja
yhtään ei palanut ja piperiltä maistuivat.



Suosittelen !

Eilen vieraalle kelpasi sellaisenaan,
mutta jos joku vielä tulee -
kissankielen voi kuorruttaa.
(jos jaksaa ja niitä vielä on) 
 
 


torstai 1. joulukuuta 2016

aivastus

Aivastus tulee
vaikka yrittäisit pidätellä.

Muut eivät pidä siitä, että pärskit päin.
En minäkään.
Jouduin juuri hiljakkoin "päinpärskityksi" julkisisessa .
Parin päivän päästä  menin rokotukseen, etten sairastuisi. 
Ensin käsi tuli  yllättävän kipeäksi,
 en muista näin kipeää piikitystä.

Meni muutama päivä;

Kolotusta ja lihassärkyä,
vettä tippuva sierain,
karvasteleva kurkku,
yskänpuuskat,
jatkuvasti aivastuksia
hiki ja vilu
uupumus.


Sainkohan kaksoistartunnan kerralla?
Bussissa - vai  ( ar )- teveyskeskuksessa ?
En kyllä toivo kenellekkään tätä tautia.
Jos vielä on jälkitaudit tulossa,
mitähän sitten.
Rokotuttaako, vai ei ?


Monta päivää podin tautiani,
join lämmintä, join kuumaa, hikoilin, yskin ja niistin.
En tiennyt, että päässäni on niinkin paljon tyhjää,
jota niistin kymmeniin nenäliinoihin,
.
Nenäni on ruvella ja kipeä.
Yskiminen kuulostaa joltakin "poistuvalta",
jotakin irtoaa jostakin, kun yskin.
Tauti.

Olinko sairas, vai vain flunssainen ?
Olen vieläkin raihnainen.
Voiko kukaan nousta taudista freesinä ?

Ai, jaa.
No, selvisin tästä omin avuin.

En toivo tätä kenellekkään.