maanantai 25. heinäkuuta 2016

Kesäyö

Kesäyö on  jotain sellaista, jota  en osaa yhdellä sanalla  edes selittää,
vaikka se on yksi sana.

Joka kesä  -  monen vuoden ajan  valvon koko yön.
En sitä suunnittele etukäteen
se vain tulee ja on just` siinä,
tänä yönä.


Tätä kirjoittaessani ei ole SE yö, vielä.
Joskus valvottaa vain muuten.

Ei löydy selityksen sanoja, jotka aukaisivat juuri
sen yön taikaa, joka tulla tupsahtaa kesääni.
Eikä selityksiä edes tarvita.

Yön hämy, hiljaisuus, raukea olo ja tyytyväisyys,
ne ovat paikalla silloin kun mitään en tarvitse.





Iltalamppu palaa, mutta ei ole tarvetta lukea mitään tärkeää.
Olla vain ja aistia yö.
Kesäyö.

Se ei maksa mitään,
ei tarvitse lähteä mihinkään,
ei ole tungosta, ei hälinää.
Yö vain.
Minulle se riittää juuri silloin.

Muulloin haluan nukkua makeasti,
ja aamullakin pitkään.

Olen siis iltavirkku - aamuntorkku.


"Illan virkku - aamun torkku, 
se tapa talon hävittää"

Äitini muistutti useinkin näillä vanhoilla sanonnoilla;

"Aamun virkku - illan torkku,
se tapa talon pitää"

Jep !

Muistan äitiäni lämmöllä,
vaikka en silloin aina näistä jutuista pitänyt,
enkä edes aina ymmärtänyt!

"YÖLLÄ NUKUTAAN"
sanoi hän,
vaikka varmaankin tiesi jotakin yövalvomisista.

No,
öitä !
Enää ei valvota.



Ei kommentteja: