Kulttuuria ja tapaamisia

 Mieskuorolaulua kirkossa

vai

Rajatonta ja upeaa ?

Kumpaakin, kiitos !

Arki-ilta on minulle nykyään 

vastenmielisistävastenmielisin johonkin lähtöön.

 Kaikki mukava tapahtuu iltaisin 

  ja siihen on tietty syynsä.

Kompura - huononäköinen - häikäistyvä - väsähtänyt

ja ikääntynyt haluaisi nauttia kaikesta päiväsaikaan.

Aamuvirkut, jotka viiden aikaan kapsahtavat

kahvikupin korvaan ovat täysillä jo kymmeneltä alkavissa tapahtumissa.

En minä,

mutta sitten aamukahvin jälkeen ja lehdenluvun sängyssä

voisin kyllä jo mieluusti joskus iltapäivällä

imeä itseeni kulttuurinvoimaa.

Muttakunei.

No,

selvisin hyvin ihanasta mieskuoroillasta

ja nautin tutuista, sekä uusista lauluista.

Minusta on  n i i n  upeaa

kun miehet (äijät) herkistelevät

ja laulavat ikäänkuin juuri minulle -

niin sen tunnen -

Kirkko oli kyllä täynnä

Rajatonta, upeaa laulantaa kaikkine valoefekteineen
sekä koreografeineen kyllä jaksoi kuulla ja katsoa,
vaikka olikin ilta ja vatsa täynnä herkkuja.
(Aikaisemmin vierastamani  "riitasoinnutkaan" eivät särähtäneet korviini)

Selviän siis kyllä -

silti 
seniorikinot sopivat
koska ovat päivällä

Kummastakin tapahtumasta jäi  HELMI 
Kirkkokonsertista minulle tuntematon laulu:
Maailma jääkukkien takana

Rajattomilta lapsuuteni ensimmäinen joululaulu jonka muistan:
"Lauloi Lappi lapsellensa, näin se laulu alkaa
isä ajaa Inariin ja poro polkee jalkaa"

Vuosien mittaan yhä pienentyvät joulut
saavat tunteet suurentumaan,
ja muistot esiin.
No, ei paha,
aikaahan on herkistellä.
ja nenäliinat ovat halpoja