torstai 15. lokakuuta 2015

Huono päivä



Ei siihen paljon tarvita.

Muinoin muotoiltu etuhammas
 sanoi sopimuksensa irti.
Ei naurata!
(ei kuvaa.)
Silmäpistos sai aikaan koko silmän verenpunaiseksi.
Kipua  on, no siedetään
nänkö ja ulkonäkö
(kauneus on katoavaista)

Paljon kävelyä,
TAYS´in taakse on monen monta askelta kipitettävää
ja portaitakin riittävästi
ja se tuntuu jäykistetyssä varpaassa juuri tänään, tietysti.
Hammaslääkärini rakennus on aina hukassa 
ja  etsin sitä
vaikka kävin siellä vuosi sitten.
Huono päivä siis.

Onko se päivä
vai
olenko se minä 
se huono

Elämä on välillä sietämistä ja siedätystä,
onneksi vaan välillä
sillä tasapainoistakin elämää on.
Onneksi !
Silloin kaikkien pikkujuttujen kanssa pärjäillään
oli sitten suu ja silmät ja raajat,
tai se huono päivä.

Kaikkien näiden ramppaamisten vuoksi nilkka on kipeytynyt,
ja jäykistetty varvas särkee,
olisi pitänyt ottaa kepit mukaan kävellessä
mutta, kun....

ja lisäksi...
mielessä pyörii huoli kahdesta tärkeästä ihmisestä,
ja se huoli on surua elämästä ja surua kuolemasta.
Hyvän elämän jatkuminen ja hyvän elämän loppuminen
jos ja kun
kun ja jos
ne ovat tässä ja nyt
ne ovat siinä huonossa päivässä mukana,
 ja myös mukana uuteen hyvään päivään.




Uskon &Toivon