Äskettäin olin läsnä tärkeän nuoren neidin tähtihetkessä.
Siis, eräässä niistä.
Hän tuli vuosien mukaan aikuiseksi.
Ah, sitä elämän hehkua ja voimaa.
Kyllä sitä kannattaa juhlia!
Kun on vuosien varrella nähnyt lastensa lapsien kasvavan
ja saanut olla mukana heidän Tähtihetkissään
tulee väistämättä mielee omatkin tähden arvoiset hetket.
On ihan terveellistä katsoa omaakin tähtirivistöään.
Joku tähtihetki on ehkä unohtunut
tai silloin sitä ei vielä arvostanut.
Nyt, kun ikää on "vähän" karttunut
tähtihetket ovat ehkä pienenpieniä tuikahduksia
mutta sitäkin kirkkaampia
ne jopa tuovat sen kastepisaran silmännurkkaan
mutta se pisara ei yhtään kirvele.
"Kun vain paljain käsin poimii tähtiä
tuntee sekä kivun, että kirkkauden
(H Siikala)
1 kommentti:
Merkittäviä nuo tähtihetket ja virstanpylväät.
Niilläkin on molemmat puolensa,
kipu ja kirkkaus.
Mitä tuohon lapseen tulee,
hän säilyttää tyylitajunsa, luottavaisuutensa
ja intohimoisen suhtautumisensa
peilikuvaansa,
siis ihan eritavoin kuin me aikanamme.
Se on nykyaikaa se ja hyvä niin.
Onnea hänelle.
Lähetä kommentti