Harmaata

Mustan välissä harmaa päivä

ja vettä,

vettä.

Jos se olisi lunta, olisi korkeat kinokset.

Tähän on tyytyminen.

Onko tyytyminen vai hyväksyntä -

kumpi kuulostaa mukavammalta ?

Lisätään valoa, eikä sanota niitä jouluvaloiksi !

Tänään etsiskelin kattokruunuihin pieniä halogeenilamppuja.

Olen onnistunut ihastumaan valaisimiin,

joissa on tuhottoman tyyriit ja lyhytikäiset lamput.

Saa mitä tilaa, kun ei katso ostohekellä,

vaan ihastuu.

Sama ihastumisen seuraus on kyllä koettu ennenkin -

ei järjen hiventä ajatuksissa.

No

Huoneeseen tuli valoa kylliksi!

Ja voihan sitä räväyttää kaikki lisäpisteet vielä jos siltä tuntuu.

Harmaiden päivien värinä on ollut

leipominen ja käsityöharrastus,

myyjäiset oli sunnuntaina.

"Kaikk `  män, eikä piisankaa  !"

Käsitöiden kanssa näyttää olevan joka vuosi

sama juttu -

kuvataan ja napsitaan malleja.

Kannattaa silti ottaa niitä kehuja vastaan

ja iloita, kuinka taitava on.

Hui hai!

Onkin viisasta valmistella töitä, joita voi itse hyödyntää vaikkapa lahjoiksi.

Kohta alkaa minulla joulun odotus.

Adventista värittelen kotia,

punainen saa tulla!

Niin kauan, kun voin kiivetä tikkaille, vaihtuu verhotkin.

Jouluni ovat olleet jo vuosien ajan

pienet ja hiljaiset.

Pidän siitä,

olen jouluni hyväksynyt,

en vain tyytynyt.

Kotihan hyvä paikka.

Odotusta

Sinulle !

jos olet siinä !