sunnuntai 9. lokakuuta 2016

 Nelly Moser ei innostu talven lähestymisestä,
luulin sen (hänen) kuolleen, mutta kas,
sitkeä Nellypä innostui ilahduttamaan!
Voi toki olla, että nämä ovat surun kukkia,
koska yksi omenapuistani sai pienentyä paljon.
Puu oli jo kaksi vuotta sitten uhanalainen,
mutta omenia tulikin ihan mahottomasti -
hellyin.

Perjantaina tuli "moottorisahamies"
(oli sovittu)
Koko puu ei silti nytkään lähtenyt.
Katsotaan keväällä lisää,
 josko lempipaikkani rapulla olisi varjottomampi istuskella
ja paistella rappulättyjä.

Tällaisiin omeniin olen mieltynyt,
vuosilta -10 ja -16 mitotut.


Onkos siis suuri komeeta?





Tänä vuonna selvästi rehvastellaan,
tässä hummerit, jotka söimme ystäväni kanssa nimipäivänäni.
Tosin suunnittelun ja totettamisen välillä vähän vierähti,
mutta ME teimme sen.
Oli sadepäivä, emmekä voineet keittää rapulla,
kuten oli suunnitelma,
mutta kuistilla se onnistui ihan hyvin.
Ikkunat olivat kyllä aika  huurussa.
Syöminen olikin sitten aika toimitus, ja kesti !

Tämä on ollut tähän ast hyvä vuosi.
Sanonkin tätä juhlavuodekseni.


 

1 kommentti:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Mahtavat omenat ja tuon kärhön kukat ovat suloisia.
Toivottavasti omenapuusi toipuu moottorisahamiehen käsittelystä ja luo varjonsa esikesänäkin..:)
Minullakin on ollut hyvä vuosi♥