sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Haalistuu

 Illat pimenevät ja
minä vanha eukko, en jää enää mökilleni nukkumaan,
vaikka se vielä yhdeksän vuotta sitten oli aivan 
"eksoottista ja unettavavanihanaaaa." 

Intoni on hieman haalistunut,
myönnän.
Ikääkin on kertynyt
ja nyt on nyt.
  Vesiklosetti on lähellä kotona
ja pääsee takaisin sänkyyn
muutaman metrin päähän.
eikä ole portaita pimeässä.
Siis helpompaa.

Haalenemista  on tapahtunut muutenkin.
Vaatetus, jota mökkielämässä ei juurikaan suunnitella,
näyttää vuosikerrat.
Lempivaatteet, ne vähät, mitä yleensä käytän,
tulevat huomaamatta eri värisiksi.
Tänäänkin huomasin,
oranssi-valkoraita T-paita on muuttunut!
Ihme kyllä,
enempi selkäpuolelta.
?


No tietenkin, "uurastajan" selkä on aina aurinkoa kohti.
Minä en "ota" aurinkoa,
mutta heti, kun puskat vähän kasvavat,
riisun liiat vaatteet ja kuljeskelen tontillani hyvin niukassa asussa.
Välillä on tietenkin pukeuduttava.
 

Vaatetuksenhan voi kääntää,
 niin että kumpikin puoli tulisi tasapuolisesti  käytetyksi. 
Hullua!

Silti minä eräänä kesänä ratkoin puna-valkoruutupuseroni
ja käänsin kirkkaamman puolen päälle.
Tuli uusi lempivaate !
Ystäväni "Virkkaaja" ei kyllä ymmärtänyt.

Ymmärsi, tai ei, olemme edelleen ystävät .
 Hän oli tänäänkin virkkaamassa rappusillani  syysauringon lämmössä
ja sai kesäkauden ystävyyden merkiksi
(mummon melatoniinieliksiiriä )



     
Näkönikin on haalistanut,
oikea silmä haalistaa värit,
pitää siis  katsella enempi vasemmalla .

Näillä näkymin pärjäilen,
jos
"vintissä riitää vielä valoa"
on hyvä arki,

Mutta jos ihan "haalistun ja virtyn  ja aurinko nuolee
 minut",
enkä voi  enää mitään kääntää nurinpäin,
kait siitä selviää.

Sinne ollaan menossa,
ja värit ovat olemassa , vaikka minä en juuri nyt niitä näkisi,
yhtä kirkkaina, tänään tai huomenna.

Tunteetkin voivat haalistua 
ja sellainen on monelle käynyt.
Se, mikä tunteet haalistaa, onkin sitten isompi juttu
ja voi lopulta olla tosi värikäs.




Siitä ei tällä kertaa tarkemmin . . .


2 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Kyllä sitä iän karttuessa oppii nauttimaan mukavuuksista (sisävessasta)..:) Minulla taitaa paidat haalisua tasaisesti....usein huomaan, että puserossa on selkäpuoli edessä tai pesulaput päälipuolella....kiirellä puettu, vaikka ei kiire mihinkään olekkaan..:)

Terhi Vitikainen kirjoitti...

Virkkaaja on syvästi vaikutettu. Ihmisestä joka ratkoo vaatteen ja ompelee sen uudelleen. Todella syvästi vaikutettu. Eikä siinä ole mitään tekemistä korvavaikun kanssa.