sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

"Kässyjä"


Kässyjä- vai ei



       Minä olen sitä mieltä, että Minna, suuri kirjoittaja ja viisas      perheenäiti ei varmaankaan ole paljoa kerinnyt rättikässyjen    kanssa touhuamaan.
        Voin olla toki väärässä ja se minun täytyykin   tarkistaa. 
  Luulen, että löydän kuunneltavaakin tekstiä asiasta.


Viime aikoina olen taas ottanut kuunneltavakseni
äänikirjat.
Silmät jaksavat kyllä vahtia silmukoita,
mutta kirjaimet tuppaavat tippumaan
ja siksi en lue mielelläni.
Ja kas -
 kahta asiaahan ei voi muuten tehdä samalla kertaa.

Afrikankukkapeitto syntyi paljolti
keisarinna Katariinan elämää seuratessa.
Juonittelut, pukuloisto sekä rakkausseikkailut
toivat lisäväriä.
Alunperin peittopalat olin suunnitellut
"kivaan kesäkassiin" tulevaksi.
Muutama lappunen oli kulkenut kodista mökille
ja 
mökiltä kotiin
kunnes
lähdin käyntiin.
Langanloput vähenivät
ja loppuivat,
tuli mukaan vähän eripaksuisiakin lankoja,
kuitenkin puuvillaa enimmäkseen.
Olin tehnyt myös vähän erilaisia -
nehän purin
ja tein uusiksi.
Melko toopea hommaa - mutta mielenkiintoista.

Eihän peittoon riittänyt pelkästään Katariina,
Laila Hietamiehen murreromaanit tulivat avuksi.
Ja miehä jo haastelinkii isseksein!
Miust tul uuvestaa karjalaine.
No, sehä soppii
sehä on iha kansainvälist;
afrikkalaine ja karjalaine!

Kun asustaa yksin, voi heittäytyä,
kukaan ei sano; "Ooksä ihav viisas?"
EN tiedä,
mutta näillä mennään.

Huomenna pesen villapeiton,
 jonka saa poika torkkupeitokseen.
Ei hän taida moniakaan päivätorkkuja ottaa,
mutta ehkäpä myöhemmin.
Peiton piti valmistua rippilahjaksi,
mutta mikä minä olen sanomaan,
että pitää käydä se rippikoulu ensin.
Ja muutenkin virkkaamisessa meni jo oma aikansa.
HÖH !
Käyttöön kaikki!


Ja
eiku
uutta virkkaamaan!

se voi jo olla se kassi

Ei kommentteja: